4. marraskuuta 2013

Nää on taas näitä päiviä..


Väri kyllä näyttää eriskummalliselta, mutta se on jo toissijainen juttu kun ihminen lyö päätään seinään. Herringbone stitch eli kalanruoto, pidän todellakin pinnasta..omasta ja neuleen pinnasta. Menin sitten päättelemään ohjeen mukaan ja siitä tuli...


...TÄLLAINEN!!!!!  

Auttakaa nyt, otanko koukulle vai puikolle. En halua testata kumpi näyttäis paremmalta, joustinneule vai virkattu piparkakku reuna. Kallistun itse siihen koukkuun hyvin vahvasti. 

`epämäärästä muminaa´

Pölyrätti


Koskaan, en koskaan ennen ole tehnyt tiskirättiä. Inhoan koko rättiä, yöööök! Hoitelen tiskipöydän nopeasti kuivaksi joko pyyheliinalla (se viedään heti pyykkikoriin sen jälkeen, yök =P!) tai talouspaperilla (äkkiä pöpöt roskiin). Ajattelin sitten kun Käsityöblogit-ryhmässä on itsensä haastaminen blogihaastena, niin päätin yrittää päästä ällötykseni yli. :D


Lähdin etsimään You Tubesta jotain ihan muuta videota ja sitten löysin ohjeen tällaiseen Quilted Lattice stitch TÄÄLTÄ pintaneuleeseen ja kovasti heti tykästyin. Näyttää ehkä alkuun vaikealta, mutta oikeastaan aika helppo. Alkumallailut näkyy tuossa tummanvihreän rätin vasemmassa reunassa. 


Sitten vain pölyrätti heilumaan! Olen pikkaisen järkyttynyt. Puhdistin pöydän ensin paperilla (pöytä oli todella yök). Luulisi että kaikki lika olisi tarttunut siihen paperiin..tuo rätti tuli ihan harmaaksi!!! Pyyhin vielä paperilla eikä siihen enää tullut likaa ollenkaan. Olen todella posiitiivisesti yllättynyt, tämä rätti tuli jäädäkseen.


Tässä pöydässä on omituinen pinta; wettexin rullaräteistä irtoaa kuituja tähän aina!


Hahhaaa..tämä on hauska, yritin kirjoittaa ohjetta tai jonkinlaista kaavaa. Jos joku jotain ymmärtää niin siitä vaan sitten apinoimaan. Kuvio tasottui hyvin ainaoikeiden silmukkareunojen väliin kun sitä varten luot 27silmukkaa. Eli ohjeessani yhteensä olevat 33 silmukkaa. Nurjat neulotaan nurin lukuunottamatta ainaoikein reunoja. :) Saa esittää lisäkysymyksiä jos niitä löytyy.

Ohje: rätti on oma ja juutuubissa ohje pintaneuleelle
Puikot: Tummanvihreässä 4mm ja limessä 4,5mm
Lanka: Novita Miami
Kulutus: Tummanvihreään meni 12g (iso olikin sitten jo kastettu)

28. lokakuuta 2013

Pähkinä purtavaksi



Päätin alkaa illan iloksi tekemään raakasuklaata. Ensimmäinen kokeiluni viime syksynä ei ollut niin onnistunut, kuin tämä. Tein silloin aivan väärän ohjeen mukaan, siis minulle makujahan on monia. 

Olen jo lähes vuoden taipaleella siinä, että olen vähentänyt roimasti sokerin syöntiä. Salmiakki maistuu vielä toisinaan, mutta olin erittäin koukussa hedelmäkarkkeihin esim. nallekarkit ja tunsin että se ei ollut enää tervettä.
Maitosuklaankin jätin, koska homogenoidut maitotuotteet saavat vatsani sekaisin ja maitosuklaassa ei muuta sitten käytetäkään. Herkuttelen joko vähintään 55% tummalla suklaalla tai Dammenbergin Luomu Minttutummasuklaalla.

Tällä kertaa tosin näillä itse tehdyillä raakasuklailla. :)
Vasemmalla pähkinä-marja raakasuklaa ja oikealla mulperitoffeeta raakasuklaalla


Päädyin tekemään kahta makua, kun kumpaankaan minulla ei ollut tarpeeksi aineksia.


Valmiit mulperitoffeen (snickers; ei nyt ihan sama, mutta hyvä vaihtoehto) palat.
Maku olisi varmasti intensiivisempi jos minulla olisi ollut se 100g:a enemmän noita mulperinmarjoja.




Pähkinä-karpalo-rusina raakasuklaata


Käytin pohjana kahta eri ohjetta: Mulperitofferuudut täältä ja Pähkinöitä raakasuklaalla täältä.

Pidän makean ja suolaisen yhdistelmästä joten lisäsin niitä "taikinaan". Lisäksi minulta ei kaikkia ainesosia edes kaapista löytynyt joten jätin ne sitten vain pois. 

Mulperitoffeet suklaalla

100g mulperinmarjoja
0,5dl vettä
0,5tl ruususuolaa
1dl kaakaovoi
2rkl hunajaa
vaniljauutetta
1dl lucumaa
1rkl raakakaakaojauhetta
1,5dl manteleita rouhittuna

Tämä tehdään kuten yllä linkissä ja laitetaan vatiin ja pakastimeen kovettumaan. Sillä välin tehdään raakasuklaa Pähkinöitä raakasuklaalla -ohjeen mukaan, sillä lisäyksellä että laitoin hunajaa 3 rkl ja ripauksen ruususuolaa.

Otin vadin pakastimesta ja valutin raakasuklaan jäähtyneen toffeemassan päälle. Loppuun raakasuklaaseen sekoitin rusinoita, kuivattuja karpaloita ja pekaani- sekä saksanpähkinää. Jonka jälkeen levitin seoksen toiselle puolelle vuokaa, kun siihen sopivasti mahtui. Laitoin vuuan jälleen pakastimeen. Siivosin keittiötä. Keitin kahvia ja otin vuuan pakastimesta ja nyt saan mutustella näitä ihan yksin! :)


Tervetuloa uudet lukijat! Maistuisiko? 

Muoks. Alkuperäisen ohjeen hunaja määrä oli sittenkin varmasti ihan sopiva, maku tiivistyi jääkaappisäilytyksessä ja alkoi olemaan jo kohtalaisen ällön makeaa. :)

23. lokakuuta 2013

Valo

Luonnonvalo on kyllä tänään kateissa. Mieluummin istun sisätiloissa ilman keinovaloa näin päivisin, mutta neulominen menee mahdottomaksi jos ei näe mitä tekee. Harjoitan siis valoterapiaa värein!


Uusin aloittamani neule, koska kaipasin kaiken harmaan tilalle jotai keltaista! Joulukin on tulossa...


Tässä neuleledini, aivan loistava! Ikeasta, ei ollut kalliskaan.
Lupaus: palaa 10 000 tuntia.
Totuus: pahus olisi pitänyt pitää kirjaa.


Laaja lediskaala. Pitäisi riittää vaativammallekin.


Tietokone lataa hitaasti. En ymmärrä miksi se hyväksy mitään kuvaa minulta tuohon Googlen lukijaraatiin? Ehkäpä koneeni tarvitsee valoterapiaa!


Miten olisi energiavalo?


Neulojalle sisäistä energiaa Aasta, Beestä ja Ceestä. :) 


1dl tyrniä 
3dl appelsiinimehua eco/luomu
2 porkkanaa viipaleina

puolikas avokado

pala inkivääriä

1/3 luomu sitruunaa kuorineen päivineen

ripaus ruususuolaa
ripaus mustapippuria
ripaus kurkumaa
2 rkl äitin tekemää omenahilloa
1rkl Cocovin lucumaa (ai miksi, siinä on Aata ja Beetä)

*surrur*


Osallistun tällä Facebookin Käsityöblogit -ryhmän viikkohaasteeseen. Se on ryhmä niille jotka pitävät käsityöaiheista blogia sekä niille jotka lukevat niitä. 

21. lokakuuta 2013

Onko järkee?




Kasa kummallisuuksia. Aloitettuja, keskeneräisiä, päättelemättömiä, pingoittamattomia ja taukovaiheilevia neulomuksia.


Yhdet valmiit piirakkasukat sentään. Eipä tarvinnut korjata vanhoja =P kun tein itselle ihan uudet!


Annis tekeleeni tässä. Lanka uhkasi loppua joten lyhennetyt kerrokset jätin puolitiehen. Ahdistaa tämän päättäminen ja pingottaminen jo valmiiksi.


Omituisia päähänpintymiä, pakko kitkuttaa eteenpäin ja katsoa mitä tulee.


Voi ahdistus. Putkea pukkaa joo-o. Ongelma yksi: liian ohut lanka. Ongelma kaksi: ohuet puikot. Ongelma kolme: koska lopettaa. Ongelma neljä: siis mitäs tästä pitikään olla tulossa??

Jatketaan kitkuttelua, mutta ei happamina! :)