31. joulukuuta 2018

Olipa kerran kesä ja lehtipitsisukat


Olipa kerran kesä ja loma. Puikot, pitsikaavio ja yksi lankakerä.
Istuin mökin terassilla, sateella sisällä ja välillä käsityö matkasi autossakin.


Pikkuhiljaa alkoi tulla valmista. Sukat päätyivät kummitädilleni lahjaksi.
Ihana lanka, hattaraista, ohutta, pehmeää ja mikä ihaninta: liukuvarjättyä!


Tällaiset niistä tuli, koko 2018 kesän sukista. Voi sanoa että hiljaa hyvää tulee.

16. lokakuuta 2018

Halloween askartelut: hämähäkit


En ole koskaan pahemmin perustanut Halloween -juhlasta, sillä minun mielestäni se on amerikkalaisten juhla ja aiheuttaa vain lapsille karkinruinaamisinnon. Itse myös pelkään kuolemaa ja kaikkea siihen liittyvää mässäilyä. Jotenkin näin äitinä kiinnostaa tuoda vuodenaikoja enemmän esille nyt kun meillä on tuo ihana lapsi, joka nauttii heti jos ilmassa on hiukankin juhlan tuntua. Niinpä aloittelin askartelemisen hämähäkeistä, kun niille laittaa hassut tekosilmät niin en ehkä saa yöllisellä vessareissulla kohtausta, ha-haa!



Nämäkin hämähäkit tein samalla tavalla kuin edellisen postauksen ravun eli paperihylsyistä. Ensin leikkasin sopivasti jalkoja 6 tai 8. Sitten maalasin mustaksi akryylivärillä. Lopuksi jalkojen taittelu ja nuo silmät. Oo. Ei siis turhan vakavaa eikä yhtään pelottavaa vaan ihanan hauskaa Halloweenia!


TSI akvaario


Sain idean akvaarion askartelemiseen ihan vain siitä että pilkoin pahveja pussiin. Sitten tämä laatikko kädessäni käännyinkin takaisin ja otin sakset käteen. Heti kolmevuotias lapseni oli valppaana:
"Äiti, mitä sinä siitä laatikosta teet?"
Minä kerroin että huomenna askarrellaan siitä akvaario. Lapsi oli siitä kovasti innoissaan ja alkoi heti ideoimaan miten kalojen pitää liikkua.



 Myös mummi pääsi töihin ja leikkasi pahvista kalakuvioita. Lapsi maalasi kalat sormiväreillä ja minä maalasin akvaarion akryyliväreillä. Ihastuin noihin väreihin, niiden peittävyyteen ja miten kauniita värejä muodostui kun niitä sekoitti keskenään.


Lapselle ei ollut yhdentekevää, minkä värisiä kaloista tulisi vaan hän oikein keskittyi työhönsä. Kaloista tuli upeita yksilöitä.


 Mallailua. Solmin kaloihin siiman jonka viimeistelin teipin palalla. Toiseen päähän kiinnitin tulitikun. Pahvilaatikossa oli sopivasti ylhäällä pitkä reikä, josta kalat sai hyvin ujutettua akvaarioon.


 Eräästä askartelulehdestä bongasin paperihylsyistä tehtyjä ötököitä. Niin syntyi rapu. Kätevintä on ensin leikata, sitten maalata ja lopuksi jalkojen taittelu.


Liimasimme pohjalle kiviä ja hiekkaa. Kunhan nekin ovat kuivuneet, voi oikealla olevan kiven takaa pujottaa patterivalot. Näin akvaario toimii sisustuksena silloin kun sillä ei leikitä.
Huom! Valitsethan sellaiset patterivalot missä patterit ovat ruuvin takana. Näin ne ovat turvallisemmat lapselle.

11. lokakuuta 2018

Pyrstö -sukat


Näin facebookin Neulonta -ryhmässä merenneitosukat ja inspiroidun. Kaaripitsi näytti ihan suomuilta ja joustoneule kierrettynä evään ruodoilta, joten pitihän sitä kokeilla. Tasona jujun ymmärtää ,mutta kun sukat laittaa jalkaan niin idea vähän katoaa. Tiedänpähän itse. Ehkä jos lanka olisi yksivärinen idea toimisi paremmin.
Kaaripitsi on kyllä näyttävä ja kokeilen sitä varmasti uudestaan.

Nyt puikoilla on jo uudet sukat ja pyrstöt lämmittävät omia jalkojani.

13. toukokuuta 2018

Lahja äidille



Kun näin tämän ihanan Moggies kirjoneulekuvion Ravelry:ssä, minun oli ihan pakko ostaa se heti. Ensimmäiseksi neuloin tämän kaulurin äidilleni. Lankamaailmasta löysin ihanan pehmeää Onion Tussah Silk - lankaa joka olikin oiva valinta sillä lankaa oli ihana neuloa.
Tämä ei varmastikaan kutita herkkää käyttäjää yhtään.

Kissakuvion varalle minulla on paljon suunnitelmia. Ehkä ne lapaset, kaulahuivi, neulepaidassa.. No se jää nähtäväksi.



30. tammikuuta 2018

Hei!

Sen jälkeen kun vaihdoin sähköpostiosoitteeni ja ilmoitin sen puhelimeeni viralliseksi, on rakas Sonyni ystävällisesti estänyt minua käyttämästä muita gmail tilejäni. Voin toki käydä lukemassa sähköpostit edelleen, mutta esim. blogissa julkaiseminen ei enää puhelimella onnistu.
No nyt näyttää siltä että tuo kännykkä pimahti.. Siirtelen kuvia koneelle ja samalla tuli mieleen kirjoittaa pari blogitekstiä. Onko vain blogit jo aikansa eläneet? Mitä olet mieltä, siis jos tänne eksyit niin kerro toki mielipiteesi. Avasin itselleni insta-tilin ja suunnittelin siirtyväni sinne kuvineni, kirjoittaminen ei koskaan ole ollut lähellä sydäntäni.

No katsotaan mihin tämä menee..

                                      Suomi 100 keräykseen lähettämäni vauvansukat.