Kissa vieköön!

Kauneusunet

(kun joku Yodaksi kutsui)

Suihkussa on märkää!! Silti on nenä aina kiinni pesuhuoneen lasiovessa ja tassu kaivaa oven alta.

"Mä haluun mukaan, meow!"

Altaalla on mukavaa katsella veden lorinaa, tosin hieman kallista tuo veden lorottaminen.

"Mmm..maukas hiiri. Njam!"

"Mitä? Onko tässä muka jotain kummallista?!"

Lemmikki

Perheeseemme on saapunut valloittava, puhelias kehruukone = kissa. 

Työpäivän jälkeen ei paljon tarvitse miettiä mitä tehdä, kun kotona odottaa energinen pakkaus valmiina vaikka mihin. Leluhiiri vain esiin ja heitto niin kissa liukuu lattiaa pitkin lelun perässä.

Varpaiden vaaniminen tuntuu olevan hänestä hauskempaa, kuin meistä. Pieni huomautus riittää ja kissa löytää uuden kohteen kuten television takana olevat johdot. Ehkä ne varpaat pientä raapimista ja pureskelua kestää sittenkin.

Tietokoneen näppäimistön äänet ovat myöskin hyvin kiehtovia, kuten myös näytöllä liikkuva "hiiri" jota vasten on mukava hyppiä.

Nukahtamiseen valitaan ainakin vielä emännän tai isännän kylki/syli, missä kummallisimmissa asennoissa vain on mahdollista nukkua.
Tänään hän naukui niin kauan että laitoin koneen pois sylistäni ja sitten tuijotti minua suoraan silmiin kainosti. Ojensin käteni ja silitin hellästi päätä, kehrääminen alkoi ja silmät menivät kiinni. Pehmensin kosketusta joka kerta enemmän ja lopulta lopetin, kissa nukkui. Mietin, että mitä minä nyt teen, käsi jumissa kissan alla!?
Otin tirsat. :)

Shhh...

Kesäkurpitsa, ei ole pitzaa!

Sitä saa taas :P Nam nam!
Omista ei vielä satoa ole tullut, mutta työkaveri ystävällisesti jakoi omistaan 4 suurta kurpitsaa. Tähän ei sitten koskaan kyllästy, on vaan niin hyvää ja voi käyttää missä vaan.
Voi paistaa erikseen, tai käyttää vihanneksena eri ruuissa. Parasta kuitenkin ehkä on täytetty kesäkurpitsa; jauhelihan, tomaatin ja juustoraasteen kera.

Tänään en vain tuota jaksanut pelata ja tein kasvispastaa itselle, miekkonen on jossain haihattelemassa ;) Tässä ohje, Bon Appetit!

Kesäkurpitsa-tomaattipasta
(1 iso annos)

puolikas kesäkurpitsa (riippuu koosta) paloina
pala purjoa/sipulia suikaleina
1 tomaatti lohkoina
4 aurinkokuivattua tomaattia suikaleina
suolaa (ei maistu ilman)
mustapippuria (lempi mauste)
ripaus sokeria (tomaatille)
n. 70g ruohosipulituorejuustoa
vähän vettä
sitruuna rypsiöljyä paistamiseen
keitettyä pastaa

Paista kesäkurpitsat sitruunaöljyssä pehmeähköiksi, lisää purjon suikaleet.
Lisää aurinkok.tomaatit ja vasta ihan lopuksi tuore tomaatti jottei mene ihan mössöksi. Mausta. Lisää vettä ja sulata joukkoon tuorejuusto.
Yhdistä valutettu pasta kastikkeen kanssa ja nauti!

p.s laitoin sitten kaksi huonoa kuvaa :D

Pup pup

-"Pup pup, mitä mahtaakaan olla tuon pupun alla"

-"Pup pup, mennään kaikki katsomaan!"

-"No Jussi ,mitä sieltä löytyy?"

-"Namusia, löysin namusia! Kolme kappaletta."

-"Ai että näyttävät hyviltä! Slurps! Sulle, mulle ja Jussille."

-"No niin poseerataas sitten ja kaikki sanoo nyt, muikku!"

-"MUIKKU!!!"

-"Mihis ne namuset nyt katosi?! Kuka ne söi? Jussi!!"

Kuvaaja hiipii pikku hiljaa taka-alalle myhäilemään suu makeana :)

Pääsiäinen tuloillaan, leivoin taas masariinileivoksia, kuten viime keväänäkin. Innostuin myös virkkaamaan pikku pupusia Novita -lehden ohjeen mukaan.
Ohjeessa pupuja oli virkattu Huopasen keristä eri väreissä, mutta kummasti tuo 5,70euron hinta sai miettimään ja tein puput valkoisiksi. Hamsterina olin jemmannut Novitan hahtuvaista monta pussia kaappiin ja tein korvat, töpöhännät ja silmät neulahuovuttamalla väreissä valkoisen sijaan.

Virkkaamisen jälkeen puput näyttivät suht samoilta, sitten muovitus sisältä ja pesukoneeseen 40C parin pyyhkeen kanssa tanssimaan ja puput muuttuivat kaikki erilaisiksi. Kenen pää oli vähän kallellaan ja toinen oli huopunut toisia enemmän. Seuraavaksi muovit pois ja turkin harjaus.

Neulahuovutus oli kyllä mukavaa puuhaa, vaikka minulla vain yksi neula olikin. Korvilla puput saivat kukin lopullisen oman ilmeensä.

Lanka: Novita Huopanen yhteen pupuun n. 20g ja hahtuvaista
Koukku: nro 7 (ja huovutus neula)
Ohje: Novita 1/2010
Kulutus: 60g

Joko vihertää?

Mustikkamaa

Eipä taida vielä. Vihreä kutsui minua kuitenkin puuhelmien maailmaan; pujottelemaan ne kaulakoruksi. Lahjaksi ensin ajattelin, mutta pikku pruuvaamisen jälkeen jäi omalle kaulalle. :)
Sisällä kulkee joustavaa siimaa, kun sitä olen jossain vaiheessa hankkinut ja tässä voin nyt testata sen kestoa ennenkuin käytän sitä lahjakoruihin.

Turvallista

Ennenkuin lämmin sää koittaa on edessä vielä monta viiman täyteistä aamua pyörän selässä. Pitkä kaulaliina pitää kiertää kaulan ympäri ja päät lämmittäisivät rintaa, mutta on erittäin hiostava polkiessa.
Neuloin siis kaulurin itselleni ja napeiksi puuhelmiä.

Vähän tuo menee rypylle, mutta halusin nopeammin valmista kuin ajattelin sitä jälkeä. Olishan siihen voinut tehdä vastapuolelle halkion ja parit lisäykset ja kavennuksetkin.

Ohje: Ihan oma ( Luo 90s. Neulo joustinta 2o,2n 19cm. Tee napinreiät sopivin välein toiseen reunaan. Päätä. Ompele napit. )
Lanka: Schoppel Wolle One Touch
Puikot: ruusupuu 3,5
Kulutus: 40g